Nimittäin erehdyin punnitsemaan ja mittaamaan itseni ja aika suuri pettymys iski, nimittäin senttejä ei ole lähtenyt ja kokonaispudotuskin vasta -3.5 kg toki kiva, että paino on tullut alaspäin, mutta harmittaa ihan älyttömästi, että tekee tosissaan töitä ja sit tulos on mitä on..
Eli se mun tavoite taitaa jäädä saavuttamatta, ja sekin tietty harmittaa.
Nyt tietysti pitää vaan jatkaa suunnitelman mukaan, ja niin olen tekemässäkin. Diettiä on jäljellä ohjatusti vielä kaksi viikkoa, tosin viimeisen niistä olemme koko perheellä levillä ja silloin en ole aikonut ohjeen mukaan syödä. Toki tiukkana olen jatkossakin, mutta ei tämä vähillä hiilareilla oleminen ole ihan täysin mun juttu tai ainakin oma tuntemus on se, että nyt jo liikutaan liian vähillä hiilareilla. Tokihan voin olla väärässä, mutta jos omaa kehoani kuuntelen, niin siltä nyt tuntuu. On nimittäin tuo oma jaksaminen vähänentynyt. Treenit toki jaksaa vetää, mutta näin neljän lapsen äitinä pitäisi jaksaaa paljon muutakin. Niin se vaan on, että elämässä on muutakin, vaikka pakko myöntää välillä olis vaan kiva, kun ei tarvitsisi huolehtia muutakuin omista syömisistä ja treeneistä.
No mutta tuloksia syntyy sitten vähän hitaammin, täytyy vaan uskoa siihen mitä tekee. tämä oli nyt tämmöinen purkaus tälläkertaa, jospas se tästä taas.
Viikonloppukin kolkuttelee jo ovella! :)
Vähän motivointia ja muistutusta itselleni :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti